Gertrude ”Trudy” Ederle

Gertrude ”Trudy” Ederle, oppi uimaan pienenä. Hän alkoi kilpailla teini-ikäisenä ja saavutti lopulta elämänsä aikana kaksikymmentäyhdeksän Yhdysvaltain ja maailman uintiennätystä.

Ederle voitti kultamitalin 400 metrin vapaauintiviestissä ja pronssia 100 metrin ja 400 metrin vapaauintiviestissä Pariisin olympialaisissa 1924. Seuraavana vuonna hän sai idean Englannin kanaalin uimisesta ja teki ensimmäisen yrityksensä. Meri oli kova, eikä hän onnistunut vuoden 1925 yrityksessään.

Vuonna 1926 hän onnistui ja hänestä tuli ensimmäinen nainen, joka ui Englannin kanaalin. Hänen aikansa 14 tuntia 31 minuuttia 35 mailin (56 kilometrin) matkalla rikkoi aiemman miehen hallussa olleen ennätyksen, parantaen sitä lähes kahdella tunnilla, ja se pysyi 35 vuotta naisten ennätyksenä. ”Ihmiset sanoivat, etteivät naiset osaa uida Kanaalia, mutta minä todistin, että he osaavat!” Ederle ei ainoastaan osoittanut urheilullista voimaa, kestävyyttä ja taitoa odottamattomalla ja ennennäkemättömällä tasolla omana aikanaan, vaan hän paransi Kanaalin uinnin aiemman miesten uintiennätyksen lähes kahdella tunnilla. Englannin kanaalin vedet olivat korkeat, harmaat ja jäiset 6. elokuuta 1926. Ederle kärsi Kanaaliuinnin seurauksena selkävammoista ja kuulovammoista.
Uintiuransa päätyttyä hän teki menestyksekkään uran muotisuunnittelijana ja kehitti läpimurtotekniikoita kuulovammaisten ihmisten opettamiseksi uimaan. Ederlen poikkeuksellinen saavutus ja hänen tuolloin saamansa laaja julkinen tunnustus asettivat virstanpylvään naisten laajempien mahdollisuuksien saavuttamisessa yleisurheilussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.