Impulsiiviset pakko-oireiset häiriöt

Impulsiiviset pakko-oireiset häiriöt (Impulsive Compulsive Spectrum Disorders, ICSD) kätkevät sisäänsä useita neuropsykiatrisia tiloja, joille on ominaista sopimaton käyttäytyminen, jonka patofysiologinen ydinsubstraatti liittyy maladaptiivisiin impulsseihin ja / tai niiden hallintamekanismien heikkenemiseen. ICSD-taudit, joihin kuuluvat ADHD, pakko-oireinen häiriö, Touretten oireyhtymä, huumeriippuvuus, Parkinsonin taudin impulssikontrollin häiriöt, syömishäiriöt tai patologinen uhkapelaaminen, ovat hyvin raskas taakka yhteiskunnillemme. Kukin näistä ICSD-oireyhtymistä on nosologinen kokonaisuus, jolle on ominaista erityiset kliiniset rakenteet ja oireet, mikä osoittaa, että maladaptiivinen impulssinhallinta voi ilmetä erilaisten epänormaalien psykologisten ja käyttäytymisprosessien muodostamassa kokonaisuudessa.
ICSD-oireyhtymien katsotaan kuitenkin yhä useammin edustavan päällekkäisten neurobiologisten prosessien taustalla olevien käyttäytymismuotojen erilaisia ilmenemismuotoja tai endofenotyyppejä, joiden on jo pitkään katsottu kuvaavan impulsiivisuudesta kompulsiivisuuteen johtavaa jatkuvuutta. Impulsiivisuuden ja kompulsiivisuuden monitahoisen luonteen ymmärtämisen lisäksi viimeaikainen kehitys sekä psykologisella että hermo- ja solutasolla on kuitenkin kyseenalaistanut käsityksen siitä, että edellinen, jolle on ominaista taipumus reagoida ilman riittävää harkintaa tai kyvyttömyys pysäyttää meneillään oleva reaktio, ja jälkimmäinen, jolle on ominaista toistuva, jäykkä, sopeutumaton ja perseveratiivinen käyttäytyminen, edustavat tosiaankin ei-keskeisiä kokonaisuuksia. Itse asiassa kutakin ICSD:tä pidetään nyt impulsiivisuuden ja kompulsiivisuuden erityispiirteiden kimeerana, joiden taustalla oleva neurologinen perusta kortikostriataalisessa piirissä voi olla osittain päällekkäinen.
Nykyisen tutkimuksen haasteena on siirtyä ICSD-tautien yksilöllisen lääketieteen alalle, joka perustuu psykologisella, käyttäytymis- ja hermostotasolla tapahtuvaan tunnistamiseen ja ymmärtämiseen siitä, miten impulsiivisuuden ja kompulsiivisuuden eri puolet ovat vuorovaikutuksessa eri ICSD-tautien etiopatogeneesissä ja vakavuudessa, mikä tarjoaa transnologisen neuropsykologisen viitekehyksen, jonka avulla voidaan tunnistaa niiden haavoittuvuuden endofenotyypit.
Tämän tutkimusaiheen tavoitteena on tarjota alan nykytilanne ja koota yhteen impulsiivisuuden ja pakonomaisuuden kliinisen ja prekliinisen tutkimuksen kansainvälisiä asiantuntijoita, jotta voitaisiin pyrkiä hahmottamaan impulssikontrollin häiriöiden keskeiset neuropsykologiset prosessit translaationaalisen lähestymistavan puitteissa. Painopisteenä on siirtyminen impulsiivisuudesta pakonomaisuuteen sekä negatiivisen vahvistamisen ja sopeutumattomien tapojen osuus pakko-oireisten häiriöiden kehittymisessä.

Tärkeä huomautus: Kaikkien tähän tutkimusaiheeseen liittyvien kannanottojen on kuuluttava sen jaoston ja lehden toimialaan, johon ne toimitetaan, siten kuin ne on määritelty niiden tehtävänkuvauksissa. Frontiers pidättää oikeuden ohjata soveltamisalan ulkopuolisen käsikirjoituksen sopivampaan osastoon tai lehteen missä tahansa vertaisarviointivaiheessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.