Voiko kissoilla ja kissanpennuilla olla skitsofreniaa? Mistä sen huomaa?

Tunnustan, että tämä on aika outo aihe lemmikkiblogissamme, mutta monilla meistä on kissoja, joilla tuntuu olevan jatkuvasti mielialanvaihteluita.

Kissamme Kalista rakastaa silitellä. Joskus se kerjää huomiota, kunnes alamme silittää sitä, mutta pian sen jälkeen se puree ja sitten nuolee meitä. Beau on hyvin samanlainen, vaikka usein Beau kynsii meitä näennäisesti tyhjästä.

Tämmöisiä käyttäytymismalleja esiintyy kissoilla melko usein, mutta tarkoittaako se, että niissä on jotain vikaa?

Varmasti monet teistä ovat kuulleet tutkimuksista, joiden mukaan kissan omistamisen ja skitsofrenian kehittymisen välillä on yhteys. Tunnetuin on ”Schizophrenia Research” -lehdessä julkaistu tutkimus, jossa väitettiin, että ”Kissan omistaminen lapsuudessa on nyt raportoitu kolmessa tutkimuksessa olevan huomattavasti yleisempää perheissä, joissa lapsella on myöhemmin diagnosoitu skitsofrenia tai muu vakava mielisairaus”. Onko tämä siis jotain, mistä meidän kissojen ystävien pitäisi olla huolissamme, vai onko tämä kaikki pelkkää hypetystä?

Nyt jokaisen artikkelin kohdalla, jossa väitetään, että skitsofrenia tai muut mielenterveyssairaudet kehittyvät kissojen takia, julkaistaan satoja muita lehtiä ja tutkimuksia, jotka todistavat, että kissat ovat itse asiassa hyödyksi kotitalouksissamme.

Kissojen tiedetään auttavan yksinäisyyteen, masennukseen ja ahdistukseen. Tutkimukset ovat jopa osoittaneet, että kissanomistajilla on 30 % pienempi todennäköisyys saada sydänkohtaus. Sen lisäksi kissojen tiedetään auttavan pelastamaan omistajansa esimerkiksi tulipaloissa, ja ne on koulutettu varoittamaan omistajia, kun heidän verensokerinsa on alhaalla.

Mitä siis on skitsofrenia, voivatko kissat aiheuttaa ihmisille skitsofrenian ja miten skitsofreniaa voi hoitaa?

MITÄ ON SKITSOFRENIA?

Ihmisten skitsofrenia on mielenterveyssairaus, joka vaikuttaa tapaan, jolla yksilö ajattelee, hallitsee tunteitaan, ja joka usein heikentää henkilön kykyä toimia parhaalla mahdollisella tavalla, jos sitä ei käsitellä.

Skitsofrenian oireena on usein psykoosi, joka voi usein johtaa aistiharhoihin, harhaluuloihin tai jopa järjestäytymättömään puheeseen ja käyttäytymiseen. Huomaa, että skitsofrenia on äärimmäisen monimutkainen mielisairaus ja t

On tärkeää ymmärtää skitsofrenian ihmisversion vakavuus, sillä kissaversio on äärimmäisen erilainen.

FHS (FELINE HYPERESTHESIA) TAI ”KISSAN SCHIZOPHRENIA”

Kuten mainittiin, kissat eivät koe skitsofreniaa samassa muodossa kuin me ihmiset.

Kissan skitsofreniasta, joka tunnetaan nimellä Feline Hyperesthesia, on kyse silloin, kun kissa näyttää saavan luonteenmuutoksia, näyttää saavan hallusinaatioita, vaikuttaa riivatulta, käyttäytyy maanisesti tai vaikuttaa ”skitsofreeniselta.”

Tämän sanottuaan, vaikka oireet voivat näyttää samankaltaisilta kuin ihmisellä, niitä ei pidetä samoina.

FHS:N OIREET JA OMINAISUUDET

– Hullu hoivaaminen yleensä kyljessä tai hännässä, mikä yleensä johtaa karvanlähtöön

– Äkilliset hyperaktiivisuuden tai aggressiivisen käyttäytymisen purkaukset

– Kokee herkkyyttä kosketukselle selkärangassa

– Suuret pupillit

– Ääntely, itkua tai kovaäänistä huutamista/määkimistä

– Hallusinaatioita tai sellaisten liikkeiden seuraamista, joita ei todellisuudessa ole

– Kiinnittyminen häntään, mikä johtaa hännän heilumiseen, hännän jahtaamiseen tai ilkeisiin hyökkäyksiin häntäänsä

– Ihon aaltoiluun/pyörimiseen

– Äkillisiin liikkeiden vaihteluihin (esim. hellästä aggressiiviseen)

– Kohtauksiin

– Kaatumiseen

– Syljeneritykseen

Kuva lähteestä Miksi kissat repivät karvojaan? Onko kissani sairas?

FHS:N SYYT

FHS:n syitä ei valitettavasti tunneta. Vaikka tämä on totta, eläinlääkäreillä on muutamia oletuksia FHS:n syistä.

1. Stressin aiheuttama maaninen taipumus

Stressi vaikuttaa useampiin kissoihin kuin voit kuvitella. Sen lisäksi, että kissat kokevat stressiä kovaäänisistä äänistä, kissat voivat myös havaita eläimiä läheisissä asunnoissa ja/tai talouksissa.

Jos kissa joutuu äärimmäiseen stressiin, sen uskotaan saavan maanisia kohtauksia. Tämä on yleisintä itämaisilla kissoilla, vaikka ei olekaan mitään konkreettisia todisteita siitä, että niiden ”maaniset jaksot” liittyisivät stressiin.

Tästä huolimatta monille kroonisesti stressaantuneille kissoille tarjotaan tuotetta nimeltä Feliway. Feliway vapauttaa ilmaan feromonia, jonka on tarkoitus jäljitellä samaa feromonia, jota emo tuottaa imettäessä. Tulokset ovat vaihdelleet kissoittain, joten on suositeltavaa keskustella eläinlääkärin kanssa ennen tuotteen tarjoamista.

2. Sähköistä toimintaa tunteita ohjaavilla aivoalueilla

Aivot ovat monimutkainen sarja johtoja ja piirejä, jotka ovat varsin herkkiä sähköiselle toiminnalle.

Kun aivot kokevat sähköistä toimintaa tunteita kontrolloivassa aivojen osassa, kissojen on tiedetty osoittavan outoja hoitotottumuksia, saalistuskäyttäytymistä tai niiden on jopa tiedetty saavan kohtauksia.

Jos joskus huomaat kissallasi kohtauksen, soita välittömästi eläinlääkärille. Eläinlääkäri kertoo sinulle, pitäisikö kissa tuoda hoitoon, mutta kohtaukset ovat usein merkki siitä, että kissan aivoissa on jotain vialla.

3. FHS voi olla eräänlainen kissan pakko-oireinen häiriö (OCD)

OCD on krooninen häiriö, jossa ihmisellä on toistuvia pakkomielteitä tai pakko-oireita, jotka ovat hallitsemattomia.

On oletettu, että kissoilla voi esiintyä eräänlaista OCD:tä, joka aiheuttaa kissoille liiallista siivoamista. Koska monilla kissoilla, joilla on diagnosoitu FHS, on taipumusta ylihuolehtimiseen, oletetaan, että ne ovat joko erittäin samankaltaisia tai osa samaa sairautta.

Kissoille, joilla on merkkejä FHS:stä, annetaan usein pakkomielteitä ehkäiseviä lääkkeitä, joihin on havaittu joitakin myönteisiä vasteita. Tämä on auttanut useita kissoja lopettamaan ylikarvaamisen ja siten vähentämään karvanlähtöä.

On myös olemassa hypoteesi, että ne ovat samankaltaisia johtuen siitä, että monet ihmiset, joilla on OCD, ovat taipuvaisia kohtauksiin.

4. Vauriot selkärangassa

Vähemmänkin monilla kissoilla, joilla on diagnosoitu FHS, on todettu patologisia vaurioita lihaksissa pitkin selkärankaa. On helppo olettaa, että nämä vauriot ovat syynä niiden ärsytykseen, herkkyyteen ja/tai kipuun.

Miten FHS:ää diagnosoidaan

Tälle ”sairaudelle” ei oikeastaan ole vahvistettuja testejä.

Lääkärit käyvät yleensä läpi oireiden luettelon ja pyrkivät vahvistamaan, etteivät oireet ole muiden vaivojen tai mielenterveysongelmien oireita.

Lääkärin on oltava erityisen varovainen, kun se diagnosoi FHS:ää, ja sen on käytävä läpi kissan täydellinen sairaushistoria. Tähän kuuluu, että annat eläinlääkärille luettelon kissasi päivittäisistä toimista ja käyttäytymisestä. On siis aina hyvä pitää käsillä päiväkirjaa, johon voit kirjata, mitä kissasi tekee päivän aikana ja milloin sillä on useimmiten oireita.

Veturi tekee myös erittäin perusteellisen fyysisen tutkimuksen, jossa tarkastetaan esimerkiksi vauriot. Muita testejä ovat verikokeet, testi kilpirauhashormonitason turvallisuuden varmistamiseksi ja täydellinen kemiallinen profiili.

VÄÄRINDIAGNOSOINTI

Koska FHS on sairaus, jota ei ole helppo diagnosoida/vahvistaa, on olemassa useita vääriä diagnooseja.

Väärän diagnoosin tapauksissa kissalla on usein jokin muu sairaus, joka aiheuttaa kyseiset oireet. Yleisimpiä virhediagnooseja ovat ravitsemuspuutokset, vakavat allergiat, lyijymyrkytys, aivotraumat, aivokasvaimet, aivoinfektiot ja kilpirauhasen liikatoiminta.

Kuva artikkelista Kissani haluaa syödä vain lähelläni tai vieressäni, kun katselen… Onko jokin vialla?

HARJOITUKSET FHS

– Minimoi kissasi stressi

– Leiki kissasi kanssa useammin ja pidempään

– Harkitse toisen kissan hankkimista itsellesi

– Harjoittele kissaa suorittamaan uusi temppu silloin tällöin

– Jos sinulla on kissoja, jotka tappelevat jatkuvasti, varmista, että puutut tappeluihin

– Hanki niille leluja, joihin ne voivat purkaa aggressionsa

– Vietä enemmän laatuaikaa kissan kanssa

– Tee kissoillesi useita tasoja, joilla ne voivat juoksennella ympäriinsä

– Hanki akvaario tai lintuja katseltavaksi (varmista vain, että ne eivät yritä hyökätä eläinten kimppuun.)

  • Kuten joku, joka omistaa sekä kalan että Chinchillan, tämä todella auttoi Beauta, jolla ei ole FHS:ää mutta Pica.

– Tarjoa leluja, joissa on kissanminttua, jos ne pitävät kissanminttusta

– Tarjoa vuorovaikutteisia/automaattisia leluja

– Hanki niille haastava syöttölaite

– Kokeile soittaa rauhoittavaa musiikkia

YHTEENVETO

Lääkäreiden on valitettavasti tässä vaiheessa epäselvää se, että voivatko eläinlääkäreiden mielestä FHS:n olla oikeasti todellinen tila.

On selvää, että jokin vaikuttaa useisiin kissoihin, mutta monet oireet näyttävät olevan normaaleja monille kissoille (esim. mielialan vaihtelut, suuret pupillit, ääntely tylsistyneenä ja äkillinen energiapuuska)

Lääkäreiden on taas varmistettava, että he ovat erittäin varovaisia diagnosoidessaan kissalle FHS:ää, koska sillä on erittäin samankaltaisia oireita kuin muillakin kissojen kohtaamilla sairauksilla.

Emme voi jättää huomiotta FHS:ää koskevia tutkimuksia, mutta minua kiinnostaa, tuleeko mistään näistä koskaan pitävää todistusaineistoa vastakohtana teorioille.

Kertokaa minulle, mitä mieltä olette asiasta, lemmikkien vanhemmat! Onko kenelläkään teidän kisuistanne merkkejä FHS:stä? Onko kenelläkään kissoistanne diagnosoitu sitä? Mitä teitte ja auttoiko se?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.